Tänään olen ottanut askeleen oman elämän hallinnassani. Askeleen parempaan suuntaan siis. Ja askeleen eteenpäin. Vuodet olen valittanut ja ollut tyytymätön ja tänään olin reipas ja avasin suuni ja tein asioille jotain.
Viime perjantain paripsykologitapaamisella on ollut uskomaton vaikutus. En olekaan niin low life ja huono ja ruma ihminen. Ehkä saankin tässä elämässä vielä jotain aikaiseksi. Ehkä menen eteenpäin sittenkin. Sitä en vielä tiedä teenkö sen lapsettomana vai perheellisenä vai miten. Sille ajatuspolulle en ole vielä valmis astumaan. Siltä risuiselta tieltä haluan vielä pysyä hetken poissa, kävellä tasaista ja sileää polku. Mutta kumminkin uudenlaista polkua joka tarjoaa minulle jotain uudenlaista reitillään. Haasteita, motivaatiota, onnistumisen tunteita ja ongelmia ratkottavaksi. Sitä reittiä kuljen nyt hetken, ehkä se sitten viitoittaa polkua myös Lapsettomuuden Polulla.
Ihanaa, että olet löytänyt uusia ajatuksia ja voimia jatkaa eteenpäin. Koskaan ei tiedä, mitä elämä tuo tullessaan. Ehkä olemme valmiimpia ottamaan sen vastaan tätä polkua kulkeneena.
VastaaPoistaOlkoon tämä vuosi helpompi ja kauniimpi kuin edellinen, meille molemmille! <3