No ei tarvinnut kovin pitkään enää odotella. Alusta aloitamme jälleen, kiertopäivä yksi menossa. Joskaan tänään ei olekaan ihan paskin fiilis -päivä. Ehkä johtuu siitä että on saanut itseään vähän liikkeelle ja liikkumaan (ja samalla ehkä mietteetkin siirretty muualle - hetkeksi). Ehkä myös kevätauringolla on osansa asiassa.
Lopputulema kumminkin on se että se Letrozol-kuuri on mentävä hakemaan apteekista. Ultra-ajankin sain ensi perjantaille jossa vaste sitten tuolle ihmemedicinelle tutkitaan. Sivuvaikutukset ja jo ensinnäkin se että tuo lääke on rintasyöpäpotilaille ja vaihevuosikkaille, hieman arveluttaa sanoisinko. Not liking this. Mutta toisaalta taas en halua tuota nyt enää yhtään enempää etukäteen miettiä. Tämä vaan on taas yksi yrityskiertokerta lisää. Montakohan niitä jo on. Puolentoista vuoden ajalta. Muutama kuukaisi hassaantui siihen "valhelliseen" raskaustilaan. Tai no, taisihan siihen mennä melkeinpä se kolme-neljä kuukautta. Osa raskaana, osa surukoomassa.
Näillä täytyy taas jatkaa huomiseen. Ja siitä seuraavaan päivään. En tiedä mitä tästä projektista tulee. Muutamina päivinä, kun olen huomaamatta ollut miettimättä tätä "ongelmaa", olen ollut ihan tyytyväinen tähän olotilaan kahdestaan. Siis kun ei mieti tilannetta eikä ajattele huomista. Ehkä me sitten olemme vain jatkossa kahdestaan. Luovuttaa ei haluaisia eikä alistua asemaan että joku sitten päätti asian meidän puolestamme ja emme lasta syliimme saaneet.
Näihin mietteisiin, näihin tunnelmiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos mietteistäsi.